Muutaman päivän totaalinen irtiotto käsitöistä teki ihmeitä. Kirjaston Lastenmaan lorutuokiovisiitillä mukaani tarttui Emma Donoghuen ”Huone”, mikä kertoo viisivuotiaasta Jackista, joka elää äitinsä kanssa vankina lukittuna puutarhavajaan ja jolle vain hän itse, äiti ja huoneessa olevat esineet ovat todellisia. Kirja oli todella tunteikas ja jännittävä kuvaus pienen pojan näkökulmasta ja sitä lukiessa kavennukset ja langankierrot unohtuivat totaalisesti.

Loppuviikosta aloitin taas keskeneräiset nutut puhtaalta pöydältä. Aluksi surffasin netistä tsiljoonannen kerran kavennusohjeita ja osasin viimein valita oikeanlaisen kavennustekniikan kuhunkin kohtaan ja ”ta-daa” nyt kauan vaivanneet kaula-aukot onnistuivat. Sunnuntaina valmistui jopa kaksi käsityötä ja myös vauvan nuttu on viimeistelyä vaille valmis.

Se huono puoli netin käsityöpalstoilla surffailussa on, että taas tuli vastaan vaikka kuinka monta juttua, jotka on ihan pakko tehdä! Siispä kaula-aukkojen kanssa pähkäillessä valmistui välityönä villikset pikkuiselle pojalle.

Nämä villikset tein Atziinan ohjeella Novitan Puro-langasta. Värinä takkatuli. Seuraavaksi teen pitkälahkeiset villikset, joiden ohje on vielä kovasti hakusessa…